Tervetuloa Emyn kotisivuille!

Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry

Emyssä on läpi vuoden tarjolla paljon erilaista vertaistukeen ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa mielenterveyskuntoutujille ja muille kiinnostuneille. Emy ylläpitää kohtaamispaikkoja sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Emy järjestää retkiä, leirejä ja matkoja sekä monipuolista ryhmätoimintaa. Talkootöitä on tarjolla yhdistyksen omissa kohtaamispaikoissa ja lisäksi Emyllä on palstapuutarja ja kahvio, joissa on mahdollisuus harjoitella työtä ja ylläpitää omaa toimintakykyä. Emyn toiminta on päihteetöntä matalan kynnyksen toimintaa, eli kuka tahansa voi tulla mukaan ja halutessaan liittyä myös yhdistyksen jäseneksi. Olet lämpimästi tervetullut Emyyn vaikkapa juomaan kahvia ja lukemaan päivän lehteä sekä samalla tutustumaan tai osallistumaan toimintaan.

Tervetuloa kohtaamispaikkoihin Lilla Karylliin ja Meriemyyn! Voit myös tulla mukaan Emyn ryhmätoimintaan. Tutustumiskäynti kannattaa sopia etukäteen soittamalla Lilla Karyllin (p. 09 859 2057) tai Meriemyn (p. 09 863 2031) puhelimeen. Emy on myös Facebookissa.

Emy ylläpitää Kalliolan Setlementin ja Espoon kaupungin kanssa Matinkylässä sijaitsevaa asukastalo Kylämajaa. Kylämajasta sekä muista yhteistyössä järjestettävistä kohtaamispaikoista lisätietoja: Muut toimipaikat.

Emyyn et tarvitse lähetettä tai diagnoosia – olet tervetullut mukaan!

  • Espoon mielenterveysyhdistyksen toimintaa rahoittavat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ja Espoon kaupunki. Emy saa avustusta myös Viola Raninin säätiöltä, Espoon seurakuntayhtymältä sekä Kirkkonummen ja Kauniasten kaupungeilta.
  • Espoon mielenterveysyhdistys on sekä Mielenterveyden keskusliiton että Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n jäsenyhdistys.
  • Emy julkaisee tiedotteen yhdistyksen toiminnasta joka kuukauden alussa.

espoo_logo

Ajankohtaista

Tule mukaan puutarhalle Kauklahteen

Kaipaatko tekemistä arkeen ja kesäksi? Tule viihtymään Espoon Kipinän puutarhalle. Opettelemme yhdessä viljelyä ja puutarhapalstan hoitamista hyvässä seurassa!
Puutarhatoimintaa koordinoi Espoon Kipinä (aikuisten sosiaalipalvelut) ja Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry. Mikäli haluat mukaan, ota yhteyttä Janneen tai Minnaan. Paras tapa on sopia itsellesi tietyt säännölliset päivät palstatoimintaa varten Emyn järjestötyöntekijöiden Janne Törmäsen p. 0503125192 tai Minna Kettusen p. 0503107983 kautta.

Emyn ryhmätoiminta siirtyi kesäkauteen

Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:ssä toimii paljon erilaisia ryhmiä, jokaiselle jotakin. Ryhmät ovat avoimia ja ryhmiin sopii tulla tutustumaan ja osallistumaan. Kesällä kesäkuusta elokuuhun monet ryhmät pitävät kesätaukoja ja tarjolla on kesäryhmiä. Tutustuthan Emyn ryhmätarjontaan ryhmien omalla sivulla! Syyskauden ryhmäkalenteri julkaistaan syyskuun alussa. Ryhmätoimintaan liittyviä toiveita ja ideoita sopii esittää palautelomakkeen kautta 🙂

Vertaistalo on avattu osana Terveyskylä-verkkopalveluita

Emy on monen muun yhdistyksen tavoin mukana uudessa Vertaistalossa. Vertaistalo on verkkopalvelu, joka auttaa löytämään vertaistukea ja luotettavaa tietoa vertaistuesta. Vertaistalo keskittyy sairastuneiden ja heidän läheistensä vertaistukeen. Vertaistukea järjestetään sairauden lisäksi monen eri elämän kriisitilanteen sekä teeman ympärillä. Vertaistalossa kerrotaan mitä on vertaistuki, sen eri muodoista ja siitä, mitä vertaistuesta saa. Palveluun kootaan myös vertaisvideoita ja kokemustarinoita niin vertaistukijoilta kuin vertaistukea saaneilta. Vertaistalo kerää yhteen potilasjärjestöjen tarjoaman vertaistuen, jota voi etsiä Etsi vertaistukea -sivulta. Vertaistalo on osa Terveyskylää, josta löytyy myös vanha tuttu Mielenterveystalo. www.terveyskyla.fi/vertaistalo/ & www.mielenterveystalo.fi

Avomielin -lehti kertoo tarinaa vertaistuesta ja mielenterveysyhdistyksistä
avomielinlehti_2016_kansi

Avomielin -yhteistyöyhdistyksiä ovat Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry, Tukiyhdistys Karvinen ry, Tukiyhdistys Majakka ry ja Vantaan Hyvät Tuulet ry. Mukana olevien mielenterveysyhdistysten yhteistyönä toteutetaan yhteisiä retkiä ja yhdistykset sekä osallistuvat yhdessä tapahtumiin että järjestävät tapahtumia. Vuoden 2016 Avomielin-lehti ilmestynyt ja pääset lukemaan sen alla olevasta linkistä 🙂

Emyn hanke kutsuu mukaan

Emy kehittää yhdessä Espoon kaupungin kanssa uutta tavoittamisen tapaa sosiaalisesti eristäytyneiden tai yksinäisten espoolaisten kutsumikseksi mukaan mielenterveysttä tukeviin toimintoihin. Kutsu-hankkeen kohderyhmänä ovat espoolaiset 29-65-vuotiaat sosiaalisesti eristäytyneet ihmiset. Hankkeella on kaksi työntekijää, joiden työtä on tavata ihmisiä ja pohtia yhdessä heidän kanssaan, mistä sopiva yhteisö ja tekeminen voisivat löytyä, ja miten yksinäisyyttä voitaisiin lievittää. Hanke toimii vuosina 2016-2018, ja se on saanut rahoituksensa RAY:n (nykyinen STEA) kuntien ja järjestöjen yhteistyön teemarahoituksesta. Teemarahoituksen myötä hanke toteutetaan yhteistyössä Espoon mielenterveysyhdistyksen verkostojen kanssa sektorirajat ylittäen. Lisätietoja Emyn uudesta hankkeesta saat tämän linkin takaa

Espoon-mielenterveysyhdistys_kutsu_alaosa

 

Emy tarjoaa tehtäviä vapaaehtoisille

Kurkkaa Emyn paketoidut vapaaaehtois tehtävät linkin takaa ja tule mukaan! Vapaaehtoistoiminnasta vastaa Emyssä Kutsu-hankkeen Virpi Uusitalo.

Syksyllä 2017 on tulossa vapaaehtoistoiminnan ja ryhmänohjauksen koulutus, mikä antaa
valmiudet toimia Emyssä vapaaehtoisena ryhmänohjaajana tai muussa vapaaehtoistehtävässä.
Aikataulu ja paikka tarkentuvat elokuussa. Tiedustelut 1.8. alkaen: Virpi Uusitalo, virpi.uusitalo@emy.fi, 050 310 7981.

Emyn kautta maksuttomasti harjoituspsykoterapiaan

Espoon mielenterveysyhdistys tekee yhteistyötä psykoterapiaopiskelijoiden kanssa. Psykoterapiaopintoihin kuuluu harjoituspsykoterapiaa, jota tietyt opiskelijat tekevät yhdistyksemme kautta. Voit tutustua psykoterapiaopiskelijoiden itse kirjoittamiin kuvauksiin tämän linkin takaa, josta saat myös heidän yhteystietonsa. Voit myös tiedustella asiasta lisää Emyn toiminnanohjaaja Tiina Pajulalta p. 0503107987 tai tiina.pajula(at)emy.fi.

Hoida mielenterveyttäsi

Moni hoitaa fyysistä kuntoaan liikkumalla ja terveellisillä elintavoilla. Kuinka moni valitsee terveellisemmän aterian tai kävelylenkin hoitaakseen myös mielenterveyttään?

Oman mielenterveyden eli mielen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen ei vaadi aiheen asiantuntemusta. Toki mielen hyvinvoinnin saloihin on ohjausta ja kursseja, esimerkiksi mindfulnesstai meditaatiokurssien kautta voi tutustua siihen, miten mieli toimii ja miten siihen voi tietoisesti vaikuttaa. Mutta jos tuntuu, että nekin vaativat suorittamista ja siten lisäävät stressiä ja kiirettä, niin voi aloittaa vaikkapa syventymällä aamukahvin juomiseen; kahvin tuoksuun, makuun ja kupista höyryävään lämpöön keskittyminen minuutiksi pariksi ovat sitä hetkessä olemista, joka on mielen hyvinvoinnin vaalimista parhaimmillaan. Liian usein yritämme olla tehokkaita ja tehdä monia asioita yhtä aikaa. Luemme meilejä kokouksen aikana, katsomme televisiota syödessä tai lähetämme tekstiviestejä odottaessamme bussia. Päinvastoin kuin luulemme, ne eivät vähennä kiirettä, vaan lisäävät sen tunnetta, sillä keskittymisemme hajoaa useaan eri suuntaan ja samalla tietoisuutemme siitä, mitä olemme tekemässä. Myös sosiaaliset suhteet ja niiden ylläpitäminen edistävät tutkitusti mitä suuremmassa määrin mielenterveyttä. Kuinka monasti syytämme kiireitä siitä, ettemme ole tavanneet ystäviä, joskus jopa puhelinsoitolle ei tunnu olevan aikaa. Siitä huolimatta, että tiedämme kuinka paljon puhelinsoitto tai kahvihetki ystävän kanssa antaa energiaa ja iloa, kunhan keskittyy siihen mitä tekee. Älä tyhjennä pesukonetta puhelinsoiton aikana tai tee ruokaa. Kuuntele ja kerro, keskity hetkeen. Omien tunteiden, niin surun ja harmituksen kuin ilon ja onnen tunteen jakaminen edistää mielenterveyttä. Ilon tunne kaksinkertaistuu ja harmitus puolittuu, kun ne jakaa läheisen kanssa. Tunteita ei kannata siis piilottaa. Ne voi myös kirjoittaa paperille tai vaikkapa jakaa lemmikin kanssa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että lemmikin läsnäolo vähentää stressiä ja rauhoittaa. Samoin
on havaittu myös luonnon mielen hyvinvointiin liittyvä yhteys. Liikkuminen metsässä ystävän
kanssa hoitaakin mielenterveyttä jo monella tasolla; siinä yhdistyy luonnon stressiä vähentävä
vaikutus, liikunta ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen. Kaikilla ei ole metsää takapihallaan,
mutta puistoja löytyy. Istahda penkille pariksi minuutiksi ja etsi mieleinen näkymä.

Tutki näkemääsi, millaisia värejä ja kontrasteja siinä on?
Miten valo ja varjot vaihtelevat?
Miltä ilma tuntuu ihollasi, mitä tuoksuja se pitää sisällään? Mitä ääniä kuulet?
Voit vaikkapa tunnustella puun pintaa, miltä se tuntuu kätesi alla?

Nauti elämän pienistä asioista ja ota ”miniloma” osaksi arkea. Miniloma voi olla hetki hyvän kirjan parissa tai mielimusiikin kuuntelu sohvalla silmät kiinni. Se voi olla myös lounas työpäivän aikana, mutta keskittyen ruuan makuun, tuoksuun ja lautasella oleviin väreihin.

Kiire katkeaa vain hetkessä olemisella, ole siis läsnä!

Kirjoittaja on Pia Solin, Kehittämispäällikkö, FT WHO Mielenterveysalan yhteistyökeskuksen johtaja, Mielenterveys -yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Toimiminen mielenterveysyhdistyksessä tukee mielenterveyskuntoutujan yhteiskunnallista osallisuutta

Mielenterveysongelmat ovat yleisiä, ja niitä kohtaavat kaikenlaiset ihmiset. Siitä huolimatta niihin liittyy edelleen häpeää ja ennakkoluuloja, ja mielenterveysongelma katkoo osallisuutta yhteiskuntaan. Toimiminen mielenterveysyhdistyksessä voi kuitenkin palauttaa osallisuutta, ilmenee sosiaalityön lehtori Liisa Hokkasen tekemässä tutkimuksessa.

– Mielenterveyteen liittyvät ongelmat muuttavat ihmisen toimintakykyä ja katkovat osallisuutta yhteiskuntaan. Mielenterveysyhdistyksissä mielenterveysongelmien kanssa elävät ovat kuitenkin omien yhdistystensä toimijoita tukien toisiaan, kertoo Lapin yliopiston sosiaalityön lehtori Liisa Hokkanen tutkimuksen taustasta.

Hokkanen selvitti tutkimuksessaan tällaisen jaetun, vapaaehtoisen ja vertaisuuteen perustuvan toiminnan merkitystä mielenterveyskuntoutujien yhteisölliseen toimijuuteen ja valtaistumiseen . Tutkimuksessa tarkasteltiin tarkemmin muutamia mielenterveysyhdistysten toimintamuotoja: avoimia kohtaamispaikkoja, vertaisryhmiä, kahdenkeskistä vertaistukitoimintaa, kokemusasiantuntijuutta ja hallitustyöskentelyä.

Tutkimuksen mukaan mielenterveysyhdistysten aktiivit kokevat toiminnan lisänneen mielekästä toimintaa, yhteisöllisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia.

– On houkuttelevaa asettaa yhdistystoiminnan tavoitteeksi työmarkkinoille pääsy ja mielenterveysongelmasta kuntoutuminen. Tällaiset tavoitteet eivät kuitenkaan vastaa yhdistysaktiivien kokemaa yhteiskunnallista todellisuutta. Heille kyse on toipumisesta, jossa yhdistystoiminta tarjoaa sosiaalisen kiinnittymisen reittejä. Yhteisössä näkee erilaisia elämänkohtaloita ja -tilanteita, joka tuottaa omaan toipumiseen uusia näköaloja, valmiutta ja kumppanuutta. Toipuminen on prosessi, jossa kukin ottaa niitä askelia, jotka vievät häntä eteenpäin, Hokkanen sanoo. Toipumista edistää myös se, että yhdistystoiminta muuntuu jäsentensä mukaan.

  • Liisa Hokkanen, sosiaalityön lehtori Lapin yliopistosta. Tekstin akateeminen tausta löytyy hänen viimeisimmistä tutkimuksistaan: ”Autetuksi tuleminen. Valtaistavan sosiaalisen asianajon edellyttämät toimijuudet” Acta Universitatis Lapponiensis 278. Lapin yliopisto: Rovaniemi sekä Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 145. 2014.