Tervetuloa Emyn kotisivuille!

Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry

Espoon mielenterveysyhdistys järjestää paljon erilaista vertaistukeen ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa mielenterveyskuntoutujille ja muille kiinnostuneille. Emy ylläpitää kohtaamispaikkoja sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Emy järjestää retkiä, leirejä ja matkoja sekä monipuolista ryhmätoimintaa. Talkootöitä on tarjolla yhdistyksen omissa kohtaamispaikoissa. Emyllä on kahvio Jorvin sairaalan psykiatrian osastojen aulassa ja yhdessä Espoon aikuissosiaalityön kanssa Emyllä on palstapuutarha, joissa on molemmissa mahdollisuus harjoitella työtä ja ylläpitää toimintakykyä. Emyn toiminta on päihteetöntä matalan kynnyksen toimintaa, eli kuka tahansa voi tulla mukaan ja halutessaan liittyä myös yhdistyksen jäseneksi. Olet lämpimästi tervetullut Emyyn vaikkapa juomaan kahvia ja lukemaan päivän lehteä sekä samalla tutustumaan tai osallistumaan toimintaan.

Tervetuloa kohtaamispaikkoihin Lilla Karylliin ja Meriemyyn! Voit myös tulla mukaan Emyn ryhmätoimintaan. Tutustumiskäynti kannattaa sopia etukäteen soittamalla Lilla Karyllin (p. 09 859 2057) tai Meriemyn (p. 09 863 2031) puhelimeen. Emy on myös Facebookissa.

Emy ylläpitää Kalliolan Setlementin ja Espoon kaupungin kanssa Matinkylässä sijaitsevaa asukastalo Kylämajaa. Kylämajasta sekä muista yhteistyössä järjestettävistä kohtaamispaikoista lisätietoja: Muut toimipaikat.

Emyyn et tarvitse lähetettä tai diagnoosia – olet tervetullut mukaan!

  • Espoon mielenterveysyhdistyksen toimintaa rahoittavat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ja Espoon kaupunki. Emy saa avustusta myös Viola Raninin säätiöltä, Espoon seurakuntayhtymältä sekä Kirkkonummen ja Kauniasten kaupungeilta.
  • Espoon mielenterveysyhdistys on sekä Mielenterveyden keskusliiton että Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n jäsenyhdistys.
  • Emy julkaisee tiedotteen yhdistyksen toiminnasta joka kuukauden alussa.

 

espoo_logo

Espoon mielenterveysyhdistyksen ryhmät tarjoavat toimintaa mielenterveyskuntoutujille ja muille kiinnostuneille

Espoon mielenterveysyhdistyksessä on läpi vuoden tarjolla paljon erilaista vertaistukeen ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa ryhmätoimintaa mielenterveyskuntoutujille ja muille kiinnostuneille. Tarjonnasta löytynee jokaiselle jotakin, joten mukaan vaan. Ryhmätoiminnasta voit lukea lisää ryhmien omalta sivulta. Tutustu tarjontaan ja tule mukaan!

 

Avomielin -lehti kertoo vertaistuesta

Avomielin -lehti tehdään kerran vuodessa yhdessä usean mielenterveysyhdityksen kesken. Mukana ovat Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry, Tukiyhdistys Karvinen ry, Tukiyhdistys Majakka ry, Vantaan Hyvät Tuulet ry, Sympati rf ja Mielenterveysyhdistys HELMI ry. Yhdistysten kesken toteutetaan yhteisiä retkiä ja yhdistykset sekä osallistuvat yhdessä tapahtumiin että järjestävät tapahtumia. Avomielin-lehtiä voi lukea osoitteessa www.avomielin.fi.

Espoon mielenterveysyhdistys kutsuu mukaan

Emyllä on meneillään kehittämishanke nimeltä Kutsu. Hankkeessa kehitämme yhdessä Espoon kaupungin kanssa uutta tavoittamisen tapaa sosiaalisesti eristäytyneiden tai yksinäisten espoolaisten kutsumikseksi mukaan mielenterveysttä tukeviin toimintoihin. Kutsu-hankkeen kohderyhmänä ovat espoolaiset 29-65-vuotiaat sosiaalisesti eristäytyneet ihmiset. Hankkeella on kaksi työntekijää, joiden työtä on tavata ihmisiä ja pohtia yhdessä heidän kanssaan, mistä sopiva yhteisö ja tekeminen voisivat löytyä, ja miten yksinäisyyttä voitaisiin lievittää. Hanke toimii vuosina 2016-2018, ja se on saanut rahoituksensa RAY:n (nykyinen STEA) kuntien ja järjestöjen yhteistyön teemarahoituksesta. Teemarahoituksen myötä hanke toteutetaan yhteistyössä Espoon mielenterveysyhdistyksen verkostojen kanssa sektorirajat ylittäen. Lisätietoja Emyn uudesta hankkeesta saat Kutsu-hankkeen omalta sivulta.

Espoon-mielenterveysyhdistys_kutsu_alaosa

 

Tutkimuksen mukaan toimiminen mielenterveysyhdistyksessä tukee mielenterveyskuntoutujan yhteiskunnallista osallisuutta

Mielenterveysongelmat ovat yleisiä, ja niitä kohtaavat kaikenlaiset ihmiset. Siitä huolimatta niihin liittyy edelleen häpeää ja ennakkoluuloja, ja mielenterveysongelma katkoo osallisuutta yhteiskuntaan. Toimiminen mielenterveysyhdistyksessä voi kuitenkin palauttaa osallisuutta, ilmenee sosiaalityön lehtori Liisa Hokkasen tekemässä tutkimuksessa.

– Mielenterveyteen liittyvät ongelmat muuttavat ihmisen toimintakykyä ja katkovat osallisuutta yhteiskuntaan. Mielenterveysyhdistyksissä mielenterveysongelmien kanssa elävät ovat kuitenkin omien yhdistystensä toimijoita tukien toisiaan, kertoo Lapin yliopiston sosiaalityön lehtori Liisa Hokkanen tutkimuksen taustasta.

Hokkanen selvitti tutkimuksessaan tällaisen jaetun, vapaaehtoisen ja vertaisuuteen perustuvan toiminnan merkitystä mielenterveyskuntoutujien yhteisölliseen toimijuuteen ja valtaistumiseen . Tutkimuksessa tarkasteltiin tarkemmin muutamia mielenterveysyhdistysten toimintamuotoja: avoimia kohtaamispaikkoja, vertaisryhmiä, kahdenkeskistä vertaistukitoimintaa, kokemusasiantuntijuutta ja hallitustyöskentelyä.

Tutkimuksen mukaan mielenterveysyhdistysten aktiivit kokevat toiminnan lisänneen mielekästä toimintaa, yhteisöllisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia

– On houkuttelevaa asettaa yhdistystoiminnan tavoitteeksi työmarkkinoille pääsy ja mielenterveysongelmasta kuntoutuminen. Tällaiset tavoitteet eivät kuitenkaan vastaa yhdistysaktiivien kokemaa yhteiskunnallista todellisuutta. Heille kyse on toipumisesta, jossa yhdistystoiminta tarjoaa sosiaalisen kiinnittymisen reittejä. Yhteisössä näkee erilaisia elämänkohtaloita ja -tilanteita, joka tuottaa omaan toipumiseen uusia näköaloja, valmiutta ja kumppanuutta. Toipuminen on prosessi, jossa kukin ottaa niitä askelia, jotka vievät häntä eteenpäin, Hokkanen sanoo. Toipumista edistää myös se, että yhdistystoiminta muuntuu jäsentensä mukaan.

  • Liisa Hokkanen, sosiaalityön lehtori Lapin yliopistosta. Tekstin akateeminen tausta löytyy hänen viimeisimmistä tutkimuksistaan: ”Autetuksi tuleminen. Valtaistavan sosiaalisen asianajon edellyttämät toimijuudet” Acta Universitatis Lapponiensis 278. Lapin yliopisto: Rovaniemi sekä Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 145. 2014.

Mielenterveys on tärkeä osa terveyttä ja sitä pitää hoitaa

Moni hoitaa fyysistä kuntoaan liikkumalla ja terveellisillä elintavoilla. Kuinka moni valitsee terveellisemmän aterian tai kävelylenkin hoitaakseen myös mielenterveyttään?

Oman mielenterveyden eli mielen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen ei vaadi aiheen asiantuntemusta. Toki mielen hyvinvoinnin saloihin on ohjausta ja kursseja, esimerkiksi mindfulnesstai meditaatiokurssien kautta voi tutustua siihen, miten mieli toimii ja miten siihen voi tietoisesti vaikuttaa. Mutta jos tuntuu, että nekin vaativat suorittamista ja siten lisäävät stressiä ja kiirettä, niin voi aloittaa vaikkapa syventymällä aamukahvin juomiseen;

Kahvin tuoksuun, makuun ja kupista höyryävään lämpöön keskittyminen minuutiksi pariksi ovat sitä hetkessä olemista, joka on mielen hyvinvoinnin vaalimista parhaimmillaan.

Liian usein yritämme olla tehokkaita ja tehdä monia asioita yhtä aikaa. Luemme meilejä kokouksen aikana, katsomme televisiota syödessä tai lähetämme tekstiviestejä odottaessamme bussia. Päinvastoin kuin luulemme, ne eivät vähennä kiirettä, vaan lisäävät sen tunnetta, sillä keskittymisemme hajoaa useaan eri suuntaan ja samalla tietoisuutemme siitä, mitä olemme tekemässä. Myös sosiaaliset suhteet ja niiden ylläpitäminen edistävät tutkitusti mitä suuremmassa määrin mielenterveyttä. Kuinka monasti syytämme kiireitä siitä, ettemme ole tavanneet ystäviä, joskus jopa puhelinsoitolle ei tunnu olevan aikaa. Siitä huolimatta, että tiedämme kuinka paljon puhelinsoitto tai kahvihetki ystävän kanssa antaa energiaa ja iloa, kunhan keskittyy siihen mitä tekee. Älä tyhjennä pesukonetta puhelinsoiton aikana tai tee ruokaa. Kuuntele ja kerro, keskity hetkeen. Omien tunteiden, niin surun ja harmituksen kuin ilon ja onnen tunteen jakaminen edistää mielenterveyttä. Ilon tunne kaksinkertaistuu ja harmitus puolittuu, kun ne jakaa läheisen kanssa. Tunteita ei kannata siis piilottaa. Ne voi myös kirjoittaa paperille tai vaikkapa jakaa lemmikin kanssa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että lemmikin läsnäolo vähentää stressiä ja rauhoittaa. Samoin
on havaittu myös luonnon mielen hyvinvointiin liittyvä yhteys. Liikkuminen metsässä ystävän
kanssa hoitaakin mielenterveyttä jo monella tasolla; siinä yhdistyy luonnon stressiä vähentävä
vaikutus, liikunta ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen. Nauti elämän pienistä asioista ja ota ”miniloma” osaksi arkea. Miniloma voi olla hetki hyvän kirjan parissa tai mielimusiikin kuuntelu sohvalla silmät kiinni. Se voi olla myös lounas työpäivän aikana, mutta keskittyen ruuan makuun, tuoksuun ja lautasella oleviin väreihin. Kiire katkeaa vain hetkessä olemisella, ole siis läsnä!

  • Kirjoittaja on Pia Solin, Kehittämispäällikkö, FT WHO Mielenterveysalan yhteistyökeskuksen johtaja, Mielenterveys -yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Espoon mielenterveysyhdistys löytyy monen polun päästä

Espoon mielenterveysyhdistyksen toiminnan piiriin voi löytää useita reittejä pitkin. Toinen kuulee yhdistyksestä kaveriltaan, toinen ohjataan Emyn toiminnan piiriin auttavan tahon toimesta ja kolmas löytää yhdistyksen verkkopalvelusta. Emyn tietoja löytyy Mielenterveystalon järjestöhausta, Vertaistalosta, Espoon kaupungin sivuilta ja espoolaiset.fi -portaalista. Emystä kirjoitetaan juttuja aika ajoin myös lehtiin (Keski-Espoon paikallislehti, Helsingin Sanomat), jolloin kynnys yhdistykseen mukaan tulemisesta laskee entisestään. Vaikka polkuja on monia, pääasia on, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin, vaan tukea ja seuraa on myös silloin, kun ihminen on heikoimmillaan. Emyssä on tarjolla vertaistukea ja vapaaehtoistoimintaa mielenterveyskuntoutujille ja muille kiinnostuneille.

  • Jos sinulla on ehdotus, missä Emy voisi vielä näkyä, otathan yhteyttä (Tiina Pajula, toiminnanohjaaja Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry tiina.pajula(at)emy.fi p. 0503107987).